Vauhdikas kesäkuu

Kesäkuu on ollut perheessä vauhdikas. Kesää oli suunniteltu jo paljon aiemmin kun edes tiedettiin, että tänä kesänä meille putkahtaa uusi perheenjäsen. Pentu onkin saanut vähän aiottua vauhdikkaamman sosiaalistamisrupeaman tähän heti alkuun. Jos tästä on mitään pääteltävissä, niin pentu sopeutuu mainiosti tilanteeseen kuin tilanteeseen.

Juhannus vietettiin vesillä. Juhannusaaton pentu vietti rannalla riekkuen, juhannuspäivä sujui suurimmaksi osaksi syöden ja nukkuen (sen verran rankkaa oli uusi kokemus pennulle) ja sunnuntaina taas maistui touhuaminen saarenkallioilla, keltiäiset vain vähän riesasivat.

Lähiseudulle on siunaantunut myös Frisian Gemin ja Sinisuven poikapennut Vilho ja 

Väpä, joiden kanssa pentutreffattiin heti juhannuksen jälkeen. Etenkin Vilhosta Leida löysi kovan painikaverin. Vilho on pari viikkoa Leidaa nuorempi, mutta kooltaan melkeimpä isompi ja innokas painimies ja tykkää näköjään myös köydenvedosta. 

Väpä hiukan karsasti Leidan suorasukaists tapaa ottaa kontaktia, mutta hetken tarkkailun jälkeen myös Väpän kanssa leikit lähtivät sujumaan. 

Sukulaisperheeseen muutti lapinporokoiranpentu Kosti, jota käytiin yhtenä iltana pikaisesti moikkaamassa, Kosti kuukautta nuorempana kuin Leida ei ihan myöskään heti tykännyt Leidan tavasta lähteä riehuntaleikkeihin, mutta pian nämäkin löysivät yhteisen leikin. Kavereita siis ympärillä riittää. Isompia koiria ei hirveästi olla tavattu, Malva on nyt ollut viikonloppuna meillä hoidossa ja tykkää kovasti leikkiä Leidan kanssa ja päin vastoin. Selvästi Leida käyttää pentulisenssiään isompien kanssa, haukku on hyvin erilaista pienten poikien kanssa painiessa ja taas Malvan kanssa leikkiessä. Alma on saanut siis nyt viikonloppuna viettää vähän vapaata, kun kuvioissa on ollut leikkitäti.

Ensi viikolla lähdetään Leidan kanssa vähän tutustumaan lähiympäristöön lenkkeillen: moottoritien ylittävä silta on ohjelmistossa. Hihnassa kulkemista on harjoiteltu aamuisin pienellä kierroksella ja se sujuu jo aika mallikkaasti. Samoin istuminen ja oman nimen tunnistaminen. Alma on innokas treenaamaan yhdessä Leidan kanssa perusjuttujs, lähinnä makupalojen toivossa :) 

Leida 10 vkoa

Sääriähän tältä neidiltä ei puutu...

Alma uskaltautui jopa hakemaan vedestä frisbeetä

Uitettu koira

Väpä

Vilho & Leida

Kosti ja Leida

Riesaa kerrakseen...

Pentu kasvaa korkeutta. Yläkerran rappusissa oleva Alman ruokakuppi ei ole pikkuriiviöltä suojassa, sinne kiivetään vaikka väkisin, heti kun oma kuppi on tyhjennetty tai ihan vaikka ei olisikaan... isojen koirien ruoka on vaan niin paljon parempaa, ilmeisesti. 

Tänään käytiin näytillä eläinlääkärissä, jotta saatiin Bravecto (punkkipulla). Reissu meni hyvin lunkisti, haistoi pöydältä nappulat ja meinasi kiivetä lääkärin pöydälle. Kun ei päässyt otti tirsat sillä aikaa, kun Almaa tutkittiin. 

Eilen Alma siristeli kummallisesti silmiään ja huomasin, että toinen silmä punoittaa pahasti. Aamulla silmä vaikutti olevan kunnossa, mutta koska oltiin joka tapauksessa menossa elkkulääkärille Leidan kanssa, päätin ottaa Almankin mukaan. Alma yllätti myös aloittamalla juoksut 1,5 kk etuajassa. 

Eilen ihmettelin, että mistä on tullut veritiploja lattialle, kunnes tajusin, että Almasta. Tutkin tassut ja mahanaluset, koska peräpää ei minusta näyttänyt mitenkään hirvittävän turvonneelta vielä. Aamuun mennessä nisät olivat jo turvonneet ja peräpääkin alkoi näyttää enemmän juoksuiselta. Kerkisin tietysti jo illan ja yön aikana manata lävitse kaikki kohtutulehdukset ynnä muut, joten tämäkin tsekattiin tänään lääkärissä. Ehkä tämä menee hätävarjelun liioittelun puolelle, mutta ajatus märkäkohdusta ei kyllä kiehdo. 

Alma on nyt siis muutaman viikon liekakuurilla. Muuten on kovinkin reviirisidonnainen, mutta juoksujen aikaan tuppaa karkailemaan. Ajatus seropipennuista ei nyt tähän hätään kiehdo. Taitaa tulla Almalla eteen sterilointi. Päästäisiin molemmat eroon naisten  vaivoista ja riesoista.

Viikko pentuelämää takana

Hirvittävän nopeasti on mennyt kulunut viikko. Leida tuli eilen jo 9 vkoa. On käyty töissä ajelemassa hissillä, tutututtu naapurin Peppiin (ensimmäinen yritys ei mennyt hyvin, oli Pepin ruoka-aika ja teki selväksi, mitä mieltä on tunkeilijoista pihapiirissä, toisella kertaa meni hienosti. Leida nuuski ja häntä heilui.). Heppaa on haisteltu kaukaa, kissasta ei ole moksiskaan eikä ihme kyllä kissa noteeraa Leidaa mitenkään!

Eilen vähän käytiin katselemassa isoja noutajia niiden tiistaitreeneissä ja leikittiin parin kivan lapsen kanssa, Leida oli kuin kotonaan. Imuri ei häirinnyt päiväunia eikä sirkkelikään hätkähdyttänyt. Varovaisen tyytyväinen olen tällä hetkellä neitoseen... Ja hei, mikä parasta, ne kynnet tosiaan on vaaleat!!! Alman mustien kanssa onkin harjoiteltu ihan riittämiin...

Von Willebrantin testitulos tuli viime viikolla ja Leida on vwd vapaa! 

Pentu on reipas, utelias ja viipottaa innoissan pitkin pihaa tutkimassa ja haistelemassa. Alma on ihan nyt lähipäivinä alkanut osoittaa enemmän merkkejä mm. pennun suojelemisesta, seuraa pentua katseellaan ja tarvittaessa vähän murahtaa liian tuttavallisille tyypeille (Malva-parka sai viikonloppuna vähän kyytiä...). Alma leikkii pennun kanssa, antaa nujuttaa itseään eikä pakene paikalta, mutta selvästi leikissä on "tätimäinen" sävy, eli osoittaa elkein selvästi olevansa se joka määrää. Leida ei sitä kylläkään ihan purematta niele. Alman peti on käytännössä muuttunut Leidan pediksi ja Alma on ottanut Leidalle tarkoitetun pedin itselleen. Leida saa nukkua samassa huoneessa, jopa puolen metrin päässä Almasta, mutta ei missään tapauksessa tulla kylkeen kiinni, pentu toki yrittää hivuttautua, mutta siinä kohtaa Alma murisee. 

Hihnassa kulkemista on nyt parina aamuna harjoiteltu meidän aamulenkillä: postilaatikoille ja takakautta ympäri. Leida kulkee osan matkaa itse, osan matkaa olen kantanut. Alma viipottaa omia polkujaan, sillä on tietty rutiini ja paikat jotka se käy aamulenkillä tsekkaamassa. Leida on aika säännöllinen, syö, tekee tarpeensa, leikkii, nukkuu aika samaa rytmiä päivästä toiseen. Sisälle on vahinkoja muutaman kerran tullut, mutta ne on tulleet silloin, kun en ole itse ollut kärppänä avaamassa pennulle ulko-ovea (eli tietysti jonkun muun vahtivuorolla.... :P) 

Hiivatin riesat!

... ja nyt en puhu pennusta :D Muutamassa päivässä pentu vaikuttaa kotiutuneen. Olemme olleet töissä, jossa maanantai menikin nukkuessa, taisi olla aika rankka viikonloppu Leidalle. Alma suhtautuu pentuun melko välinpitämättömästi. Yritti lauantai-iltana kertoa pennulle säännöistään ("muitten koirien ei sitten oo ollut tapana tulla MUN pedille makoilemaan, tai tulee lähtö"). Leida suurinpiirtein totesi, että älä akka jaksa jäkättää ja Alma on siis siitä lähtien viettänyt yöt yläkerran rappusissa ja Leida melkolailla Alman pedillä leveässä X-asennossa...

Yläkerran rappuset on siitä hankala paikka nukkua, että siinä on pakko päivystää, mitä tapahtuu ikkunan takana. Niistä tapahtumista on pakko tietysti raportoida hyvinkin äänekkäästi. Tästähän seuraa, että emäntä hyppää pihalla klo 02, 03 ja sitten klo 04 toteaa vähemmän ystävällisesti että nyt kuono umpeen, nukutaan!!!

Viime yönä pihalla oli ihan mahdoton kakofoniakonsertti: varmaankin joka ikinen kulmakunnan lintulaji oli kerääntynyt laulelemaan.  Eipä ihme, ettei Alma saanut unta. Ei kyllä kukaan muukaan täällä... (tai no koko muu perhe paitsi emäntä ja pentu...) 

Joko olen itse jotenkin kehittynyt pennunhoitajana tai sitten Leida on säntillisempi tapaus kuin Alma, mutta neiti syö, nukkuu, toimittaa vatsansa ja leikkii melko säntillisesti tietyin väliajoin. Pissatkin tulee pääsääntöisesti ulos ja vannon, että tänään se teki pissat käskystä työpaikan nurmikolle (meinasi lähteä perääni autonpaksille, kun nostin pennun ensin nurmikolle, mutta sitten kääntyi takaisin pissille, kun kehoitin menemään...) o.O 

Tykkää järsiä isännän lattialle jättämiä vaatekappaleita.